tiistai 31. lokakuuta 2017

Olohuoneen talvipesä

Kellot siirtyivät talviaikaan ja marraskuu kolkuttelee jo ovelle.
Pihamaata päällystää hentoinen lumikerros. Pieni pakkanen muistuttelee pukeutumaan lämpimämmin ja pimeys laskeutuu päällemme yhä vain aikaisemmin.
Talvi tekee vääjäämättä tuloaan!

.............

Tänään saamme nauttia aivan mielettömän ihanasta ja aurinkoisesta loppusyksyn päivästä. Jos seuraavat puolivuotta olisivatkin tällaisia, niin kyllä kelpaisi! Valitettavasti niihin tulee mahtumaan myös  jäätävää viimaa, tuiskua, räntäsadetta, pimeyttä ja loskaa! Siksi en vaan kertakaikkiaan ole talvi-ihminen. Mutta parasta talvessa onkin ehkä se, että saa olla sisällä! Ihanasti ja turvallisesti, "horrostaen" lämpimien vällyjen välissä.

Niinpä täällä onkin jo aloitettu talvipesän rakennus. Siihen kuuluvat ehdottomasti vilttien sekä taljonen lisäksi pihalta tuodut oksat, sekä puun lämmittävät sävyt. Lyhdyt, tunnelmavalot ja tietenkin paperitähdet ovat myös osa talvista sisustusta. Niiden avulla pimeästä ja kylmästä selvitään tänäkin vuonna ;). 




Olohuoneen järjestys vaihtui taas entiselleen. Jotenkin se vain loksahtaa näin parhaiten paikoilleen...tai ainakin se istuu omaan silmääni paremmin näin! 

Pupuherrakin on löytänyt ovipöydän alta itselleen uuden lempipaikan. Hän tuli oikein kuvaan mukaan poseeraamaan ja esittää siinä nyt niin viatonta, vaikka juuri aamulla aiheutti minulle ylimääräisiä sydämentykytyksiä, kun pääsi pienestä terassin aidankolosesta ulkoillessaan livahtamaan karkuteille!!! Onneksi havaitsin pakoyrityksen nopeasti ja sain karkulaisen kiinni. Huh!

( Huom. Kuvauspaikkaa on stailattu sen verran, että tuo lyhty on nyt vain hetkellisesti taljan päällä lattialla )



Vielä jos saisi takan tai kamiinan mahtumaan johonkin olohuoneen nurkkaan, niin aa että...talvihan olisi melkein juhlaa!

Kaunista päivän jatkoa!

Iida Emilia


perjantai 27. lokakuuta 2017

Ruokailutilan talvista ilmettä

Huomenta perjantaiaamuun!

Istuskelen keittiön pöydän äärellä teekuppi kädessäni ja katselen ikkunasta avautuvaa, upean talvista maisemaa! Koti on hiljainen, vain kello raksuttaa tasaiseen tahtiin taustalla. Rakastan näitä rauhallisia vapaapäivän hetkiä, ja vaikka kotityöt jo kutsuvatkin, niin päätän jäädä tähän vielä hetkeksi...ihan pieneksi hetkeksi vain!

Talvi tosiaan tupsahti vauhdikkaasti yhdessä yössä yllättäin. En osannut odottaa sitä ihan vielä! Isäntäkin joutui eilen aamusta vääntämään hikipäässä talvirenkaita auton alle ennen töihin lähtöä. Ajokelit ovatkin ihan kaameat...varsinkin kesärenkailla!
Tuskinpa tuo lumi tuli jäädäkseen, mutta onhan se kaunista. Nyt jos koskaan, alkoi tehdä mieli kaivella tunnelmavaloja ja tähtiä varastosta esille.

Pallovalot muuttivat makuuhuoneesta takaisin ruokailutilaan ( Jänöherrakin on antanut johtojen näemmä olla rauhassa ). Taljat lämmittävät istujaa ja niitä saisi olla vielä pari lisääkin. Karun kaunis haamupuu sopii myös kivasti talviseen kotiin, ja mikäli en saa sitä pidettyä hengissä, niin onneksi se on jo valmiiksi kuivuneen näköinen ;)



Olohuoneessa vaihtui muuten taas järjestys, mutta palaillaan siihen toisella kertaa.

Apollo-kanimme on päässyt joka päivä kesästä asti ulkoilemaan aidatulle takapihallemme valvotusti, ja pikkuhiljaa on totuteltu viileneviin ilmoihin. Mutta voi sitä ihmetystä, kun maa olikin yhtäkkiä valkoisen puuterilumen peitossa! Ensin vähän hämmästeltiin ja sitten jo loikittiin riemuhypyin nietoksissa. Kovin kauaa ei pupupoju silti pakkasessa tarjennut olla, vaan halusi jo puolen tunnin jälkeen sisälle lämmittelemään. 



Lauantaina meillä pitäisi olla taloyhtiön pihatalkoot, joten saapi nähdä kuinka hyvin haravointihommat sujuvat tuon lumikinoksen alta! Omalla takapihalla ei juuri haravoitavaa ole ollutkaan, sillä Apollo on mutustellut kaikki puusta pudonneet lehdet parempiin suihin :)

Viikonlopulle on muutakin ohjelmaa tiedossa, sillä huomiselle olisi töiden lisäksi futis-seuran päättäjäisiä, mutten taida millään pystyä revetä joka paikkaan! Sunnuntaina juhlitaankin sitten puolestaan kummitytön synttäreitä.


Mutta nyt siivoushommiin, niin saa illalla sitten vain nautiskella!

Talvista perjantaita!

Iida Emilia

tiistai 24. lokakuuta 2017

Takaisin arkeen!

Heippa!

Arkeen paluu sujui ihmeen mutkattomasti syysloman jälkeen, ja nyt on taas akut ladattuna täyteen, mukavien muistojen kera! Tykkäsimme erityisesti koko perheen huvipuistopäivästä Tampereella, ja mielestäni Karmivat karnevaalit oli järjestetty hyvin, ja viimeisen päälle hienosti halloween-teemaan sopivaksi. 

Loman lopuksi saimme vielä ihanan blogiystäväni VillaHovin Anskun tyttärensä kera meille kyläilemään. Ja oli kyllä niin mukavaa tavata pitkästä aikaa, ja rupatella niitä näitä. Kävimme myös pienillä sisustusostoksilla Tiirinkosken tehtaalla, sekä uudessa, ihastuttavassa lifestyle-myymälässä, Etelä8:ssa, joka Hämeenlinnaan on hetki sitten avattu.

Kävin itseasiassa Tiirinkosken tehtaalla jo toistamiseen pienen ajan sisällä, sillä eräs herttainen  tuttavani, johon olen työni kautta saanut tutustua, halusi viedä minut vohvelille kyseiseen paikkaan, ja vietimme mukavan aamupäivän tuon vanhaan navettaan remontoidun puodin tunnelmissa.

Kauheasti en ole kotiin mitään uutta ostellut, sillä tavaraa on muutenkin liikaa. Mutta säilytyskoreille ja näteille pahvisalkuille löytyy aina tarvetta ;). Seuraavassa sekalaisia kuvia syysloman varrelta:




Tiirinkosken tehtaalta mukaani tarttui TineK:n pikkukorin lisäksi saippuapullo, sekä pieni pyöreä puuharja pyykkihuoltoon. Olen nimittäin nyt vihdoinkin aloittelemassa sitä meidän kylpyhuoneen pintaremppaa, ja sitä silmällä pitäen ostelin näitä valmiiksi! Yhden kaakeliseinän olen jopa kylppäristä jo maalannutkin, mutta nyt etsiskelemme tilaan sopivia uusia kalusteita, joten kunhan ne löytyvät, ja pääsemme purkamaan vanhat alta pois, niin homma jatkuu! 




Siellä Rouva Pilvenhattara pääsi nyt kuvaan itsekin!
Minähän en mikään trendien seuraaja ole, enkä muotifriikki muutenkaan. Ostan vaatteita itseasiassa todella harvoin, sillä työssäni käytän aina työasua ja muutenkin käyn niin harvoin missään, ettei kauheasti tarvitse vaatteista stressata! Eniten tykkään käyttää rentoja tunikoita ja mukavan letkeitä legginssejä.( Villasukkien kera tottakai ). Toki ihmisten ilmoille mentäessä pitää sitten hieman peilistä vilkaista, että mitähän sitä päällensä on löytänyt :D. Mutta tämä syksyn aika on kyllä ihanaa, kun saa vetää taas saapikkaat jalkaan ja huiveja asusteeksi.


Tässä pari kuvaa vielä Tiirinkosken tehtaalta, joka on aivan häkellyttävän kaunis ja ihana paikka! 
(Valitettavasti minun lompakolleni aika tyyris vaan, mutta laadusta kannattaa toki maksaa )!
 Mutta ai että, nuo vohvelit ovat maukkaita! 


Ja onpas hei mahtavaa, kun aurinkokin paistaa taas pitkän sadekauden jälkeen! 
Tuo pieni pakkanenkin tuntuu niin pirtsakalta, että nyt taidan nostaa hyllyvän pyllyni ylös sohvalta ja painua ulkoilemaan.

Kivaa viikon jatkoa kaikille!

Iida Emilia

maanantai 16. lokakuuta 2017

Syyslomailua!

Moikat maanantaihin! 

Täällä on melkein aihetta juhlaan, sillä lapsilla alkoi juuri syysloman mittainen paussi koulusta ja harrastuksista! Itsekin olen osan viikosta vapailla, joten ihan mukava pieni hengähdystauko edessä. Mitään isoja suunnitelmia meillä ei sinänsä ole, muuta kuin serkusten yökyläilyjä päikseen, sekä mahdollisesti hohtokeilailua, uimahallia tms. Mutta huomenna, kun isäntäkin on vapailla, aijomme lähteä ainakin zombijahtiin Särkänniemen Karmiviin karnevaaleihin! Hui! 

Juhlantuntua lisää vielä sekin, että tajusin juuri viikonloppuna blogini täyttäneen jo 8 vuotta!
Kävinkin sen kunniaksi lukaisemassa ensimmäisiä postauksiani, jotka hieman huvittivatkin postimerkin kokoisine huonolaatuisine kuvineen, mutta ihanat muistot niistä silti tulvivat mieleeni vuosien takaa. Tuolloin olin vielä kotiäitinä ja rakastin sitä aikaa! Hauskaa, että nuo muistot ovat tallentuneet tänne blogiinkin ja noihin aikoihin voi tehdä pienen aikamatkan halutessaan.

Bloggaaminen on minulle edelleen tärkeä harrastus, enkä ole koskaan edes harkinnut lopettavani, vaikka joskus toki tuntuukin, että liekö tässä mitään suurta järkeäkään :D.  Joka tapauksessa, niin pitkään, kun tämä touhu tuntuu hauskalta, tulen pysymään linjoilla!

Yritin viikonlopun aikana miettiä, onko kodissamme mitään kuvakulmia, joita en olisi vielä kuvannut, tai joita olisin kuvannut vähemmän. Joten tässäpä  niitä:




Pulpetin takana oleva seinä tulee muuttumaan jossakin vaiheessa harmaaksi, sillä itseäni häiritsee nyt jotenkin tuo liiallinen valkoisuus! 



 Sisustukseen sointuva pupuherrakin tuli ihmettelemään, mitä se mamma kuvailee taas! ( Rintakarvat mullassa, kun pihalla tuli vähän kaiveltua ;). 


Vessan ovelta eteisen ja keittiön suuntaan...


Ja vielä näkymää wc:n puolelle.


Täältä kulmasta ei taida kovinkaan usein olla keittiökuvia, sillä kattojen listoitus on edelleen kesken ja liesituulettimen putkikin komeilee tuolla ylhäällä keskeneräisenä.



Onkohan siellä lukijoissa muuten ketään, joka olisi jaksanut pysytellä matkassani lähes alkutaipaleelta asti? Kiitos teille jokatapauksessa todella paljon kommenteistanne ja käynneistänne. Ne kannustavat yhä uudelleen bloggaamaan :)

Auringonpilkahduksia uuteen viikkoon ja mukavaa loma-aikaa muillekin syyslomailijoille!

Iida Emilia


maanantai 9. lokakuuta 2017

Pino lehtiä, teetä ja sympatiaa

Hellurei!

Kiva viikonloppu takana, ja tänään vielä leijun vapaapäivän rennoissa tunnelmissa. Mikäs sen mukavampaa, vaikka ulkona ripsiikin jälleen vettä. ( Uskomattoman paljon tuota sadetta riittääkin tähän syksyyn )! Kävimme lauantaina kosteasta kelistä huolimatta äitini, ja veljeni perheen kanssa patikkaretkellä ja paistelimme makkarat laavulla. Oli kyllä mukavaa yhdessäoloa, ja mieli rauhoittui upean syksyisen maiseman äärellä.


Tänään nautin omasta hiljaisesta hetkestäni, sillä välin, kun lapset opiskelevat ja isäntä tekee töitään. Kotihommatkin tuli tehtyä viikonloppuna, joten nyt voin vain rentoutua lehtipinon äärellä, kynttilänvalossa, lämmin teekupponen kädessäni.

Jotenkin olo on lähes euforisen raukea ja hieman jouluinenkin! Ja tunnustettakoon, että olenhan minä jo jouluisiakin lehtiä selaillut. ( Melkeinpä tekisi mieleni laittaa jokin Frank Sinatran joululevy vielä taustalle soimaan ;)


Ja vaikka netti pursuaakin toinen toistaan kauniinpia blogeja sisustusideoineen, ja Pinterestin tai Instagramin syövereissä voi uppoutua upeiden kuvien maailmaan, niin minulle edelleen tuo lehtien sivuille painettu versio on se kaikkein mieluisin tapa inspiroitua.

Yleensä ostan sisustuslehtiä mukaani kauppareissuilta, mutta nyt taas pitkästä aikaa tein lehtitilauksen, sillä siinä säästää kuitenkin huomattavan summan rahaa.

On ihanaa, kun lehtitilaus tipahtaa postiluukkuun ja odotat sitä hetkeä, kuin lapsi karkkipäivää konsanaan! Se tunne, kun pääset selailemaan uunituoreen lehden sivuja, ja voit uppoutua hetkeksi unelmoimaan! Ehkä palanen suklaata vielä kyytipojaksi, niin tapahtuma on täydellinen ;)





Ruokailutilassamme kääntyi jälleen pöytä toisin päin, ja taljat nostin tuoleille lämmikkeeksi.
Jotenkin tämä syksyinen ja talvinen sisustusmaailma on itselleni se kaikkein mieluisin ja tunnelmallisin.

Pian pääsee ripustamaan jo paperitähtiäkin ikkunoille, ja tunnelmavalot saavat luoda valoaan pimentyviin iltoihin. Harmi vaan, että meidän kaniherra ei tuntunut tunnelmoinnista piittaavan, sillä hän pureskeli jo yhtien pallovalojen johdot poikki. Onneksi ei saanut tälliä tuosta tihutyöstä kuitenkaan!


Täällä vielä syysretkeltämme yksi kuva. Nuo lampaatkin on niin sympaattisia kavereita.


Sateenropinaa ja lämpimiä ajatuksia!

Iida Emilia

-Yhteistyössä lehtitarjoukset.com-

tiistai 3. lokakuuta 2017

Telkkarin piilopaikka!

Moikat harmaaseen tiistaipäivään!

Kuinka tuo syyskuu katosikin niin nopeaan? Lokakuuta tässä tallustellaan jo eteenpäin, ja sen myötä syystuulet ovat muuttuneet yhä synkemmiksi ja vilpoisemmiksi! Nyt kodin lämpö kynttilöineen on aina vain houkuttelevampaa, ja illan tullen kääriydytään vilttiin sohvan-nurkkaan televisiota katsomaan.

Itse en juurikaan telkkarista mitään erityistä seuraile, mutta hyviä leffoja katson kyllä mielelläni.
Koko perheen lemppareihin kuuluvat mm. Possen ja Miljonäärikisailun lisäksi Kaikki vastaan yksi.
Muutoin en juuri tuota mölytoosaa päällä pitäisikään, ja välillä tuleekin isännän kanssa vääntöä siitä, että voiko esim. sunnuntaisin televisio huutaa taustalla aamusta iltaan!? Mieheni mielestä voi ;)

Itse taas piilottaisin mielelläni kaiken elektroniikan pois näkyvistä, ja rauhaa rakastavana ihmisenä voisin kuunnella pelkkää hiljaisuuttakin pitkän tovin! Musiikkimakuni suhteen olen myös aika vanhanaikainen, sillä mielestäni parasta musaa on soitettu 50-70 luvuilla! Mm. Beatles, Elvis, Pepe Wilberg tai Rauli Padding. Avot! Suomipoppia fanitan kyllä kovasti.



Mutta palataanpa nyt lukijan toiveesta tuohon television piilopaikkaan vielä tarkemmin.
Pitkään haaveenani oli löytää töllöttimelle vanha kaappi, jonka narisevien ovien suojiin tuon elektroniikkamöykyn saisi tarvittaessa piilotettua. 

Alkuun tv-kaapin virkaa toimittikin useamman vuoden ajan kirpputorilta löytynyt Ikean Markör, mutta kun sattumalta muutama vuosi sitten löysin tämän antiikkisen talonpoikaiskaapin Torista kohtuullisella hinnalla, niin se oli menoa se! Enkä ole ostostani päivääkään katunut. Luonnossa tämän kaunottaren ikä tulee paremmin esiin, kuin kuvissa, sillä valkoisen maalipinnan alta näkyvät ihanasti kaikki kolhut ja vuosisatojen tarinat. 

Kaappi olisi toki ihana myös vaatekaappina, tai astiakaappinakin, mutta olohuoneessamme se saa komeilla ansaitsemallaan paraatipaikalla. 

Koukut ja hattuhylly ovat alkuperäistä perua, mutta kiinnitimme niiden lisäksi kaappiin pari liimapuulevystä sahattua hyllykköä, joiden päälle televisio ja muu elektroniikka sopisi.  Hattuhyllyillä koreissa pysyvät tallessa mm. cd-levyt ja dvd-leffat.



Verhon taakse piilotin nuo pakolliset digipoksit ym. pelilaitteet johtoineen. 
Myös valokuva-albumit ja kynttilävarastoni löytyvät täältä kaapin kätköistä. Johtoja varten jouduimme poraamaan suurehkon reijän kaapin takaseinustaan, alareunaan. 

Hyvin on TV-kaappi meitä palvellut, ja isännällekin se on kelvannut, mutta isompi televisio pitäisi kuulemma jossakin vaiheessa saada ;)



Nämä olkkarikuvat onkin otettu hieman eri päivinä, kun asetelmat pöydillä ovat muuttuneet, ja muutenkin päivä näyttää olleen aika paljon kirkkaampi tuolloin. 

Tänään vapaapäivänäni pitelen sadetta sisällä kanin kanssa. Ei nimittäin pupuherrakaan viihtynyt kosteassa säässä kymmentä minuuttia kauempaa, vaan loikki äkkiä aidatulta takapihalta takaisin sisälle pötköttelemään.


Mielelläni otan muuten vastaan noita blogipostaustoiveita, jos niitä teiltä lukijoilta löytyy :)

Iloa päiväänne ja mukavaa lokakuuta!

Iida Emilia