keskiviikko 16. elokuuta 2017

Herkkuja mustikasta

Nyt kun metsä pursuaa herkullisia antimiaan, ja netti mitä parhaimpia reseptejään, niin ammennanpa minäkin oman suosikkireseptini mustikasta tänne blogin puolelle. 
Vaikka parastahan tuo metsien vitamiinipommi on suoraan tuoreeltaan syötynä, tai smoothien sekaan surautettuna, niin kyllä loppukesän kestosuosikki, eli mustikkapiirakka kruunaa minkä tahansa kahvihetken. 


Anoppini leipoo useasti mustikkapiirakkaa tämän Sikke Sumarin kehittelemän ohjeen mukaisesti, ja 
tätähän voi varmasti soveltaa niin raparperiin, omenaan kuin puolukkaankin. Helpompaa ja herkullisempaa reseptiä saa hakea! Jos et siis ole tätä vielä testannut, niin suosittelen :)


Vapaapäivän herkkuhetken taikina-aineet löytyivät helposti kaapista:

-175g voita
-3dl vehnäjauhoja
-1dl sokeria
-1/2 tl leivinjauhetta
-1/2-1rkl kardemummaa

Pinnalle:

5-7dl mustikoita
2-3rkl hillosokeria

Sekoita kuivat aineet keskenään puukauhalla tai lusikalla, ja lisää joukkoon sulatettu, hetken jäähdytetty voi. Levitä löysähkö taikina voidellun ja jauhotetun ( tai leivinpaperilla vuoratun ) piirakkavuuan pohjalle.

Täytä vuoka mustikoilla ja ripottele pinnalle hillosokeri. Ravistele hiukan, jotta sokeri sekoittuu marjoihin.

Paista uunissa 200 asteessa n.30 minuuttia, jotta paistoksen reunat muuttuvat kullanruskeiksi.

Nauti piirakka sellaisenaan, tai vaniliajäätelön kera. Nam!



Piirakan pohja on ihanan ohut ja rapea. ( Joskin aika löysää lämpimänä ) Kardemumma antaa ihanan maun mustikoiden seuraksi, mutta itse laitoin maustetta vain reilun teelusikallisen, sillä maku on mielestäni melko vahva jos laittaa ohjeen mukaisen kokonaisen ruokalusikallisen. 

 Helppo ja nopea pohja onnistuu aivan varmasti aloittelijaltakin :)


Olohuoneessamme vaihtui muuten viikonlopun aikana järjestys. Yleensä kalurallin muutokset eivät ole olleet mieleeni, ja kalusteet ovat aika pian vaihtuneet takaisin entisille paikoilleen, mutta nyt jotenkin tykkään uudistuneesta ilmeestä. Palailenpa siis seuraavassa postauksessa asiaan paremmin. 



Herkkuterveisin Pilvenhattaran mustikkasuut!

Iida Emilia

sunnuntai 13. elokuuta 2017

Sunnuntai aamuna

Huomenta sunnuntaihin!

Hyvinhän se arki pyörähti käyntiin, ja onneksi näin pehmeällä laskulla, että heti päästiin jo nauttimaan viikonlopusta. Omalta osaltani loma on myös ohi, mutta oikeastaan se ei edes pahemmin harmita. Loma oli mukava, mutta jotakin reissua jäin silti kesältä kaipaamaan. Onneksi meillä onkin syys- ja lokakuuhun pientä viikonloppumatkustelua tiedossa :)

Ilmat ovat arvatenkin näin koulujen alettua olleet varsin kesäiset ja lähes helteiset! Eilen illalla jyrähteli ukkonenkin, mutta ainakaan täällä hämeessa myräkkä ei yltynyt mitenkään pahaksi. Oli tunnelmallista sytytellä kynttilöitä, ja kuunnella taivaan jylinää turvassa sisätiloissa.

Jännä juttu, kun koulut ja arki alkavat, niin huomaan jo odottavani syksyä, omaa lempivuodenaikaani. Vaikka juuri vasta tuntui, ettei kesästä haluaisi millään päästää irti, niin nyt kuin salamaniskusta, odotankin niitä kuulakkaan vilpoisia syyspäiviä, kun päälle voi vetäistä villatakkia ja huivia. Mutta toki kaikki lämpö otetaan vielä ilolla vastaan, jos sitä saadaan!






Minä, perheen ainoa aamuvirkku heräsin tänään puoli kahdeksan aikaan, ja muu perhe täällä vetelee sikeitä edelleen, kello yhdeksältä, joten taidanpa laittaa sämpylätaikinan kohoamaan tässä odotellessa. Bloginkin ehti hyvin päivittämään näin aamusella. Palaillaan taas!

Kauniita loppukesän hetkiä jokaiselle!

Iida Emilia

torstai 10. elokuuta 2017

Arki!

Nyt se sitten alkoi! Arki nimittäin.
Tuttu herätyskellon pirinä herätti kesken makoisien unien ja sinne lähtivät koululaiset 
ihmeen reippaina ja tottuneesti koulutielle. Me jäätiin pupuherran kanssa
 ihmettelemään, että mihin se kesä katosi!? 

Tai ei kesä onneksi kadonnut, sillä eilenkin oli lasten viimeisenä lomapäivänä mitä ihanin ilma, ja me pakkasimme eväät reppuun, ja pyöräilimme maauimalaan koko päiväksi. Mukava päätös lomalle. 
Ja kun kuopus kirkkain silmin ilmoitti iltasella, että tämä on ollut paras kesä ikinä, niin itsekin heräsin miettimään, että miksi meillä aikuisilla on aina niin liialliset paineet ja odotukset tuon kesän suhteen? Pitäisi olla reissua ja projektia. Pitäisi tehdä sitä, tätä ja tuota ja auringon pitäisi paistaa aina! 

Tänä kesänä säät eivät juuri suosineet, eikä meillä aikuisilla ollut yhteistä lomaa. Ei käyty Tamperetta tai Hesaa pidemmällä reissussa. Ei nukuttu hotellissa yhtään yötä. Ei saatu aikaiseksi aloittaa yhtäkään ainutta projektia pihassa tai sisällä (eikä siivottu vieläkään sitä ulkovarastoa)!

Mutta talvipakkasilla voidaan muistella sensijaan rentoa aikataulutonta elämää: mökkeilyä, telttaretkeä, iltauinteja, pieniä pyöräretkiä kaupungilla, huvipuiston härpäkkeitä ja iloisia hetkiä ystävien kanssa. Niistä ne kesän kauniit muistot syntyvät! Ja tietenkin siitä, että perheemme kasvoi yhden pehmopupun verran :)



Tänään koululaiset pääsevät aikaisin kotiin, ja elokuun lämpimistä päivistä otetaan kaikki ilo irti.
Nyt taidan kuitenkin arjen kunniaksi pyöräyttää arkisen koneellisen pyykkiä ja siivoilla hieman. Vaikka lapset eivät sotke enää niin kuin pienempinä, niin tuo uusi perheenjäsenemme saa kyllä sotkua melkoisesti aikaan! Nimimerkillä: asummeko heinäsuulissa ;)



" Annatkos mamma mulle sitä porkkanaa, vai mutustelenko taas yhden sisustuslehden poskeeni"


Tsemppiä ja reipasta arkea sinne muillekin arkeansa aloittaville!

Varsinkin ekaluokkalaisten koulutielle enkeleitä ja turvallisia askeleita! 

Iida Emilia

sunnuntai 6. elokuuta 2017

Sadepäivän tunnelmaa

Heipparallaa!

Tänään on ollut niin sateinen ja suorastaan syksyinen sunnuntai, että piti oikein kynttilät sytytellä harmaata päivää piristämään. Lasten kesäloman viimeinen viikonloppu alkaa olemaan loppusuoralla, ja sen kunniaksi ajateltiin pitää vielä leffailta herkkujen kera. Arjen alkaessa onkin sitten jo pakko saada turhat mässyttelyt loppumaan! 

Sadepäiviä on tähän viikkoon mahtunut useampia, ja yhtenä niistä ajelimme Ideaparkkiin shoppailemaan. Kävimme syömässä ja löysimme uusia vaatteita syksyyn. Lisäksi ostin olohuoneeseen H&M Homesta uudet sisustustyynyt ja vaalenharmaan pellavaverhon. Verhoa en malttanut edes silittää, kun piti heti päästä sitä paikalleen mallailemaan, mutta täytyy se vielä kai ottaa alas silityksen ajaksi ( vaikka jotenkin minua viehättää tuo pellavan rento ryppyisyyskin ; ). 



Loppuviikosta lähdin tyttöjen ja pupun kera mökkeilemään ( isäntäkin liittyi joukkoon työpäivän jälkeen ) ja ajatuksena oli viettää mökillä vain yö, tai korkeintaan kaksi, mutta jäimme lopulta vielä kolmanneksikin yöksi. Helsingin serkutkin tulivat mökille, ja oli mukavaa viettää aikaa yhdessä vielä kesälomien päätteeksi. 

Uitu ja saunottu on koko sydämen kyllyydestä, niin auringonpaisteessa. kuin vesisateessakin ja välillä lämmitelty takkatulen räiskeessä sateenropinaa kuunnellen. Lisäksi kävimme pienellä maalaismatkailulla Iittalan lasitehtaalla, sekä ihastuttavalla navettapuodilla, josta mukaan tarttui mm. kaunis valkoinen pikkulamppu. Esittelen sen myöhemmin, jahka saamme sen paikoilleen.




Viimeinen lomaviikko lähtee sitten käyntiin, toivottavasti edes vähän aurinkoisemmissa merkeissä. 

Tunnelmallista sunnuntai iltaa!

Iida Emilia