lauantai 23. syyskuuta 2017

Ihanaa viikonloppua!

Kyllä tämä viikonloppu tulee aina niin tarpeeseen!

Tosin arkiviikkokin sujui oikein mukavasti ja siihen mahtui mm. kiva koulutuspäivä kasvohoitoineen ja herkullisine lounaineen. Perjantai illan kruunasi vielä kotiin tullessa vastaan leijaileva tuoreen pizzan tuoksu, sillä tyttäremme olivat päättäneet yllättää meidät vanhemmat valmiilla ruualla!
 ( Kiitokset yläasteen köksän tuntien :)

Ruuasta puheenollen,
arkena tulee monesti pyöriteltyä samoja hyväksihavaittuja, nopeita reseptejä, ja kokkaavan vanhemman mielikuvitus ruokien suhteen on yleensä mitätön! ( Ainakin itselläni ;) Kuluneella viikolla päätin, että jokainen perheenjäsen saa valita yhden lempiruokalajin, jota syötäisiin jonakin päivänä ja menusta tulikin yllättävän monipuolinen. Yksi halusi kanaa riisipedillä, toinen lohta perunamuusilla ja kolmas jauhelihakeittoa. Salaattia vielä toki kyytipojaksi lautaselle. Isännän lasagnetoive toteutetaan vielä viikonloppuna. Kyseisiä ruokia syödään meillä muutoinkin suht usein, mutta täytyy myöntää, että aivan liian usein turvaudutaan pastaan ja jauhelihaan! Toki kiireisinä päivinä pitää myöntyä valmisruokiinkin, mutta yleisesti ottaen tykkäämme tehdä ruuat itse. Niinhän se on, että hyvä ruoka, parempi mieli! Mitkä ovat teidän lemppari arkiruokianne?

Myös siisti koti luo levollisen ja hyvän mielen. Onneksi ehdein jo perjantai aamusta siivoilemaan, ja näin ollen viikonloppua saamme viettää rennosti ilman isompia ponnistuksia. Vielä kun aurinko näyttäytyisi pilviverhon takaa, niin viikonloppu olisi täydellinen! Ainakin jos sääennusteisiin on luottaminen, niin lämpöä ja aurinkoa pitäisi vielä syyskuun loppuun olla luvassa.







Leppoisaa Lauantaita kamuset!

Iida Emilia

tiistai 19. syyskuuta 2017

Laventelin tuoksua keittiössä

Heipähei!

Viikot vierivät vauhdilla eteenpäin ja syksyn kuulakkaat päivät viilenevät entisestään.
Pihassa vaihtuvat kesäkukat hiljalleen kanerviin ja callunoihin. Yrtit olen kiikutellut turvaan sisätiloihin. Pikkuinen laventelini on tehnyt kukkia koko kesän, ja leikkasin vielä sen viimeiset kukinnot kuivatukseen. Niiden tuoksu on niin huumaavan herkkä ja hempeä! 

Myös omenaisten herkkujen tuoksut valloittavat kodin näin syksyisin.
Kauraomenapaistoksen ja vaniliakastikkeen suussasulavaa liittoa ei voita juuri mikään!

Viikonloppuna meillä kestiteltiin vielä synttärivieraita, jotka eivät päässeet virallisille syntymäpäiville. Ihan mukavaa ja piristävää se on, kun vieraita käy. Sunnuntai tuntuikin sitten jo tavattoman tylsältä ja pitkäveteiseltä, kun ei ollutkaan mitään tekemistä. Yritin saada perheen innostumaan metsäpatikoinnista ja makkaroiden paistosta laavulla, mutta eihän noita teinejä tai varhaisteinejä liikkeelle saa enää millään. Isännästä puhumattakaan!

Lopulta kuopus lähti serkkujen mukana touhutaloon, teini jäi lukemaan kirjaa ( ja lähti treeneihin ) ja me isännän kanssa mentiin leffaan, joten kaikki pääsivät tekemään jotakin hauskaa.
Näin ne ajat muuttuu! 






Kauniin, aurinkoisen sunnuntain jälkeen pilvet ovatkin kerääntyneet taivaalle, ja alkuviikko on ollut varsin harmaa. Täytyyhän tähän hämäryyteenkin pikkuhiljaa alkaa tottua.

Syksyisin terkuin:

Iida Emilia

keskiviikko 13. syyskuuta 2017

Syksy!

Kukkuluuruu? Mitäs teille kuuluu?

Täällä vie arki mennessään, mutta aina silloin tällöin ehtii istua alas ja nautiskella kupposen kuumaa kynttilänvalossa, tai leipaista lapsille vapaapäivän vohvelit ylläriksi koulun jälkeen. Sekalaisia kuvia siis viimeviikon varrelta, joka olikin jo huomattavasti mukavampi ja rauhallisempi, kuin edellinen :)

Syksy on saapunut, ja rakastan sitä! 
Nyt saa taas kotoilla hyvällä omalla tunnolla, ja kuunnella sateenropinaa sohvalta viltin alta.
Niin kliseistä, mutta toimii! Olen jopa alkanut lukea kirjoja piiiitkän tauon jälkeen. Lainasin nimittäin kirjastosta Tanskalaisen Hyggekirjan ( Tyttäreni kyllä tokaisi, että lukisit edes kunnon kirjoja ;). Miehenikin on saanut tuosta "hygestä" itselleen uuden lempisanan :D 

Viikonloppua vietimme mökkeillen, ja sääennusteita tutkiessani mietein kannattaako mökille mennäkään, kun lupaavat pelkkää sadetta! No ukkokultahan totesi siihen virnistellen, että onhan se kuitenkin aika hyggeä! Ja olihan se. Syksyinen mökkeily on itseasiassa todella tunnelmallista.
Saatiin jopa hieman puuhommiakin tehtyä sateen tauotessa, ja kun ulkona alkoi hämärtää, oli mukavaa istuskella saunanraikkaana mökissä takkatulen rätinää kuunnellen.




Mutta eipä mulla muuta tällä erää!
Nautitaan nyt näistä raikkaista syyskeleistä, kauniista väreistä ja kotoilusta.
Itse olen ainakin osannut aina tuon hyggeilytaidon...jo ennen kuin edes tiesin mitä se edes tarkoittaa.

Mukavaa viikon jatkoa!

Iida Emilia


maanantai 4. syyskuuta 2017

Arjen kaaosta ja juhlaa!

Heipparallaa!

Tuntuu, kuin olisin ollut ikuisuuden täältä blogista poissa, vaikkei edellisestä kerrasta olekaan kuin reilu viikko :).Pahoittelut myös siitä, etten ehtinyt vastaamaan viesteihinne, sillä viime viikko oli jotenkin kaoottisen kiireinen aamusta iltaan! Miten yhteen samaan viikkoon voikin kasaantua kaikki mahdollinen? Töissä oli niin hulinaa, ettei ehtinyt melkein vessataukoa pitää, ja töiden jälkeen kaikenlaista vanhempainiltaa ym. menoa. Kaikenkukkuraksi vielä autokin sanoi sopimuksensa irti Prisman pihassa, enkä päässyt tytärtä treeneistä hakemaan! Unohdin myös toisen tyttären harrastusten alkamisajankohdan, enkä niitä lempifarkkujakaan ollut muistanut pestä! Voi huokaus! Miksi ylipäätään meidän äitien pitäisi aina muistaa, ehtiä ja jaksaa hoitaa kaikki asiat? Ei mekään mitään yli-ihmisiä olla ;)


Kiireestä ja naistenvaivojen aiheuttamasta pinnankireydestä huolimatta täällä saatiin syyskuu käyntiin varsin juhlavissa merkeissä, sillä nuorempi tyttäremme täytti 11 vuotta, ja sen kunniaksi juhlittiin oikein kahtena viikonloppuna peräkkäin. Ensin kavereiden parissa, ja viime lauantaina vielä suvun kesken :)

Myös minun ja isännän hääpäivää kunnioitimme tuossa hässäkässä senverran, että kävimme perheen kanssa yhdessä syömässä perjantai iltana! 1.9.2001 on sormukseen kaiverrettu, eli 16 vuotta on tuostakin ikimuistoisesta päivästä vierähtänyt! Kihlasormukset pujotimme sormiimme jo -96, enkä päivääkään vaihtaisi pois ( tai no ehkä pari ;). Mutta onhan se upeaa, kun on löytänyt rinnalleen ihmisen, jonka kanssa on hyvä olla.


Mutta palataanpa vielä itse juhliin ja niiden puputeemaan :)

Lastenjuhlat on aina helpommat järjestää ainakin tarjoilujen puolesta, sillä sankarin toiveesta pöytään katettiin jäätelöä, karkkia, sipsejä, kinkkupasteijoita ja coctailtikkuja. ( Eli kaikkea mahdollisimman epäterveellistä ;)

Nuo ainoat edes vähän terveellisemmät coctailtikut koostuivat nakeista, lihapullista, juustosta, kurkusta ja viinirypäleistä. Tikut painettiin kaalinpuolikkaaseen ja perinteisen siilin sijasta tehtiinkin tällä kertaa coctailpupu. Nämä menivät kuin kuumille kiville. 


Koristeeksi tein kartongista pupuaiheisen viirinauhan, johon teippasin pumpulipallerot töpöhänniksi.
Lapset askartelivat puolestaan juomapulloille korvat ja silmät :)



Jäätelökakun tein irtopohjavuokaan niin, että annoin valmisjäätelöiden pehmetä n. 10-15 min. huoneenlämmössä, ja sen jälkeen levittelin ne vuokaan keksimurupohjan päälle. Sitten vielä kakku pakastimeen jäähtymään. Kakun voi ottaa esille n. 15 min. ennen kahvittelua/mehuttelua. Hassut pupukoristeet syntyivät meloninpalasista, jotka otin pupupiparimuotilla ja kastelin sulaan suklaaseen, ja jäähdytin sitten jääkaapissa.


Vieraille oli tarkoitus tehdä porkkananmalliset herkkupussit lähtiäisiksi, mutta niihin ei aika valitettavasti riittänyt. 

............

Täällä rakas päivänsankarimme. Oma tuittupää-hurmurimme, jonka huumorintaju saa meidät harvasepäivä nauramaan, mutta itsepäisyys välillä "itkemään". Hän on herkkä ja taiteellinen. Oman tiensä kulkija, joka rakastaa futista ja eläimiä yli kaiken. Hän on tavallaan jo iso, mutta kuitenkin vielä pieni. Äidin oma mussukka!


Oikea pupu pysytteli lähes koko juhlien ajan omassa piilopaikassaan, mutta ilmapallopuput ilahduttivat koristeina, ja olivat helpot toteuttaa. Korvat, nenät ja silmät leikkasimme kartongeista ja kiinnitimme ne liimalla, tai kaksipuoleisella teipillä ilmapalloihin.


Sukujuhliin tein mansikka/viinirypäle britakakkua, jonka esikoinen hienosti kasasi ja koristeli. Lisäksi valkosuklaista vadelmajuustokakkua, jonka ohjeen nappasin täältä. ( Lisäsin ohjeeseen vain pari liivatetta. Oli kyllä hyvää ). Kaupan pakastevalmiit tuulihatut olivat myös kuulemma herkullisia. Itse en ehtinyt maistaa ;). Samoin valmiit juustotikut.

Suolaisen nälkään anoppi taikoi herkullisen kinkkupiirakan ja itse tein kylmäsavulohesta rieskarullia.
Lapsille maistuivat karjalanpiirakat. Eli aika helpoilla tarjoiluilla mentiin. 


Huh hei! Onhan noissa juhlissa aina oma hommansa, mutta sitten kun kaikki on valmista, ja vieraat saapuvat, niin tunnelma on kaikessa tiiviydessään ihan leppoisaa.

Ja muutenkin tuntuu, että tästä viikosta taitaa tulla edeltäjäänsä parempi :)

Halauksin:

Iida Emilia